Avominne klinikoiden perustaja-yrittäjä Mika Arramies teki sosionomiopintojensa työnä selvityksen, millaisia haittoja ja haittakuluja päihteistä ja riippuvuussairauksien tehottomasta hoidosta meille koko yhteiskuntaan koituu. Miksi päihdepalvelujen hoitovaikuttavuutta ei olla tutkittu ja johdettu sote-ammattilaisille ja ammattiin valmistuville annettavan vaikuttavan tiedon avulla? Tulokset traditionaalisilla päihdehoito- ja koulutus- ja kuntoutusmenetelmillä johtavat jopa huonompiin päihdehoitotuloksiin kuin ilman hoitoja. Tämä maksaa meille inhimillisesti ja taloudellisesti valtavasti. Päihderiippuvuus on tautiluokitteinen, etenevä ja hoitamattomana ennenaikaiseen kuolemaan johtava sairaus. Jos sitä ei osata hoitaa riittävän ajoissa, seuraukset kumuloivat kaikkialle yhteiskuntaamme. Ohessa Mika Arramiehen tekemä selvitys (artikkelikuva, Jaana Tihtonen):
Tiedote 12.4.2022
Mika Arramies
Jakelu: Aluevaltuutetut ja luottamushenkilöt, sote-sektori, -hallinto ja -koulutus.
SELVITYS: Tuloksekkaalla päihdehoidolla ja päihdehoitojärjestelmällä saataisiin radikaaleja säästöjä ja helpotusta hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhoitohenkilökunnan resurssipulaan
Sosiaalipalveluista erityisesti lastensuojelupalvelut, terveydenhoitopuolelta erityisesti teho-osastohoito, päivystys, sisätaudit, kirurgia ja perusterveydenhoito ovat päihteiden käytöstä johtuvan jatkuvan kuormituksen alla. Lisäksi päihteet aiheuttavat merkittäviä turvallisuus- ja pelastusalojen kuormitusta. Päihdepalveluista on vastannut lakivelvoitteisesti tähän mennessä kunnat, mutta nyt nekin siirtyvät vuoden 2023 alusta hyvinvointi-alueiden vastuulle. Tamk:n sosionomikoulutuksen opintotyönä tehdyn selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien uudelleen organisoiminen avaisi mahdollisuuden tehdä mittavia kustannussäästöjä tehostamalla päihderiippuvuuden hoitojärjestelmän vaikuttavuutta.
”Alkoholin haittakustannukset kattaisivat koko kestävyysvajeen”. Näin otsikoi MTV-Uutiset14.03.2014 julkaistussa nettiartikkelissaan. Artikkelin pohjana oli käytetty mm. TTL:n pääjohtajan Harri Vainion kommenttia, jonka mukaan alkoholin takia menetetään laskennallisesti vuosittain 3900 elinvuotta jokaista 100 000 asukasta kohden. Luku tarkoittaa sataa 40 vuoden työuraa vuodessa, jolloin bruttokansantulosta jää saamatta menetettyinä palkkoina ja palkkoihin liittyvinä kerrannaisvaikutuksina 14,5 miljardia euroa. (MTV-Uutiset,14.3.2014)
Ehyt ry:n blogissa “Vaiettu pandemia” (Stockwell 2022) professori Tim Stockwell, University of Victoria, Kanada: “Maailmanlaajuisesti alkoholi aiheuttaa vuosittain hieman alle kolme miljoonaa kuolemantapausta, mikä vastaa koronaan kuolleiden määrää pandemian ensimmäisen vuoden aikana. Suomessa kansanterveydelliset koronatoimenpiteet ovat tosin olleet niin tehokkaita, että koronakuolemat jäivät ensimmäisenä pandemiavuonna viidennekseen alkoholikuolemien määrästä. Ero siinä, kuinka tiedostamme alkoholin terveys- ja turvallisuusriskit ja suhtaudumme niihin, on koronavirukseen verrattuna karu – siitä huolimatta, että alkoholihaitat ovat vähintään saman suuruiset.” Lisäksi Stockwell kirjoittaa: ” Kuka voisi olutta ostaessaan olettaa, että sen juomisella on suora syy-seuraussuhde satoihin mahdollisesti jopa hengenvaarallisiin sairauksiin? Tai tietää, että maailmanlaajuisesti kolme neljästä vuosittaisesta syöpäkuolemasta liittyy alkoholiin? Tutkimusryhmäni arvioiden mukaan Suomessa olisi vuonna 2018 voitu välttää 556 syöpäkuolemaa, jos alkoholia ei olisi käytetty. (Stockwell. Ehyt ry. Nettiblogi 2022).
Siun soten alueella tehdyn tutkimuksen mukaan päihdepalvelujen saaminen pienentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia ja kuolemanriskiä alkoholiongelmaisilla henkilöillä. Päihdepalvelujen piirissä olevien alkoholiongelmaisten keskimääräiset sote-kustannukset olivat viiden vuoden aikana 53 prosenttia matalammat verrattuna päihdepalvelujen ulkopuolelle jääneisiin. Kalleimpaan kymmeneen prosenttiin kuuluvilla 521 potilaalla hoidon keskimääräiset viisivuotiskustannukset olivat 125 226 euroa eli lähes kymmenkertaiset verrattuna muihin alkoholiongelmaisiin, joilla kulut olivat keskimäärin 13 228 euroa. Yli 94 prosenttia kaikkein kalleimmista potilaista oli monisairaita eli heillä oli vähintään kaksi kroonista sairautta.
– Aiempien tutkimusten mukaan vain murto-osa alkoholiongelmaisista on päihdepalvelujen piirissä. Kuitenkin he ovat myös yksi tunnetusti kalleimmista ja paljon sote-palveluja käyttävistä asiakasryhmistä. Alkoholihaitat kasautuvat usein muiden mielenterveys- ja sosiaalisten ongelmien kanssa, mikä puolestaan johtaa suurempaan palvelujen tarpeeseen ja hoidon kustannuksiin, toteaa väitöskirjatutkija Elina Rautiainen.
Tutkijat päättelevät, että päihdehoidon ulkopuolelle jääminen kasvattaa hoidon kokonaiskustannuksia ongelmien komplisoituessa ja päätyessä erikoissairaanhoidon hoidettaviksi. – Päihdeongelmat tulisikin tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pääsy päihdepalveluihin tulisi varmistaa hoidon kokonaiskustannusten pienentämiseksi. Tulokset julkaistiin Journal of Studies on Alcohol and Drugs -lehdessä. (Itä-Suomen yliopisto 2020)
LL Siiri Hietanen tutki Oulun yliopistossa tekemässä väitöskirjassaan alkoholin riski- ja suurkulutuksen vaikutusta teho-osastohoitoon. Väitöskirjassa todettiin alkoholin riskikulutusta esiintyvän kolmasosalla tehohoitoa tarvitsevista potilaista (Hietanen 2021). Kun tähän lisätään kaikista riippuvuutta aiheuttavista kemiallisista aineista (alkoholi, huumeet, lääkkeet, tupakka) johtuvat teho-osastohoitoa vaativaa hoitoa ja tarkkailua niin päihteistä ja päihteiden käytöstä johtuva jatkuva kuormitus voidaan olettaa olevan kolmasosasta jopa puoleen teho-osastohoitoa vaativasta kaikesta hoidosta, toimenpiteistä ja tarkkailuista. Vuonna 2010 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä hoitopaketteihin tai niiden kaltaisiin hoito- tai tutkimuspaketteihin kuulumaton osastohoitopäivä erikoissairaanhoidossa maksaa erikoisalan mukaan 215 – 420 euroa ja poikkeuksellisen kallis osastohoitopäivä 616 – 2197 euroa vuorokaudelta. Tehohoitopäivän
hinta on 2365 – 4 000 euroa ja vaativan tehohoitopotilaan tehohoitopäivä maksaa 3 425 – 4465 euroa erikoisalasta riippuen (Lehtinen 2021).
Päihteistä, niiden käytöstä ja riippuvuussairauksista koituva hoito- ja taloudellinen kuormitus jakaantuu terveydenhuoltosektorille laajasti jo senkin takia, että hoitamattomana ja edetessään päihderiippuvuussairaus aiheuttaa liitännäissairauksina mm. kalliiksi tulevia kansansairauksia. Mika Arramies kirjoittaa Fuengirola.fi -lehden blogissaan: ” THL:n kansantautien tautiluettelosta loistaa täydellisellä poissaolollaan edellä mainitsemani päihde- ja muut riippuvuussairaudet. Laitetaanpa siis listaa, millaisia liitännäissairauksia päihderiippuvuuksiin ja nikotinismiin liittyy: Sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, krooniset keuhkosairaudet, syöpäsairaudet, muistisairaudet, mielenterveyden ongelmat, sisäelinsairaudet jne. Seuraavassa taas listausta niistä seurauksista mitä päihderiippuvuus (ja osin nikotinismi) saavat aikaan: Tapaturmat, itsemurhat, väkivalta, läheisten mielenterveysongelmat, sote-, turvallisuus ja pelastusalan sekä niiden henkilöstön kuormitustilat, tuottavuuden valtavat menetykset…” (Arramies 2021).
Päihdehoitopalveluiden tuloksellisuutta eli hoitojen vaikuttavuutta on Suomessa mitattu äärimmäisen vähän. Suomalaisten terveyttä- ja hyvinvointia edistävän valtion laitoksen THL:n tutkimusprofessori istuu myös yksityisen palveluntuottajan ja markkinajohtajan A-klinikkasäätiön ja A-klinikka Oy:n hallituksien puheenjohtajana. Viimeisin merkittävä vaikuttavuustutkimus, mikä on tehty päihdehoito-, -tutkimus ja -koulutuskentällä A-klinikkatyön hoidon vaikuttavuudesta on LKT Lauri Keson ja LKT, prof. Mikko Salaspuron väitöskirja, missä tutkittiin, että A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan ”traditionaalisen” päihdehoidon käyneistä vuoden raittiuden sai ainoastaan 1,9% (Keso & Salaspuro, 1990).
Tampereen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen Tiia Purujoki & Emilia Mavrodiev tekivät vuonna 2017 Tampereen ammattikorkeakoulussa oppilastyön -Potilaiden tyytyväisyys hoitoon Tampereen Avominnessä. Oppilastyön kyselyssä Treen Avominnen entisiltä potilailta kysyttiin, ovatko he retkahtaneet hoidon aloittamisen jälkeen? Hoidon käyneistä kyselyyn vastanneista 61 potilaasta 46 potilasta eli 75 % ei ollut retkahtanut kertaakaan. Retkahtaneita oli 15 potilasta eli 25 % (Mavrodiev, E. & Purujoki, T. 2017).
Keson ja Salaspuron kansainvälisen tason väitöskirjan vaikuttavuusmittauksissa asiakas-potilasaineiston n-luku (tutkimukseen osallistuneiden ja vastanneiden määrä) oli 67 ja TAMK:n sairaanhoitokoulutuksen-oppilastyössä n=61. On huomioitavaa, että TAMK:n tekemässä vaikuttavuusmittauksissa oli Tampereen Avominne klinikan asiakas-potilasaineiston raittiutta mitattu 12 vuoden seurantajaksolta (2005-2017), kun se Keson & Salaspuron väitöstutkimuksessa oli vain vuoden raittiuden otannalla.
Tulevaisuuden kustannustehokkuutta, säästöjä ja toimintojen laatua kartoitettaessa olisi varmasti hyvä selvittää, kuinka validia suomalainen päihdehoidon tutkimus viime vuosina on ollut ja miksi päihdehoitojen vaikuttavuutta ei virallisilta tahoilta ylipäätään Suomessa tutkita? Vaikuttavuustutkimusten pitäisi ohjata hoitojen ja palvelujärjestelmän laatua sekä sote-ammattilaisten hoito- ja kuntoutukseen liittyvää koulutusta sektorilla, joka tuottaa vuosittain tuhansien suomalaisten ennenaikaisen kuoleman, merkittävimmät huostaanottojen syyt ja Suomen kestävyysvajeen verran haittakuluja.
Tamk:n sosionomi-opiskelija Mika Arramies tekee selvitystyötä, kuinka paljon saisimme säästöjä ja kuinka paljon ennaltaehkäisevästi pystyisimme vapauttamaan resursseja sote-sektorilla, jos päihdehoitojen ja päihdepalvelujärjestelmä toimisi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla ja vaikuttavuuden mittaaminen ja sen tuottama data ohjattaisiin toimivan päihdehoito-, kuntoutus- ja koulutusjärjestelmän laatu- ja tietopohjaksi.
Aluevaltuustoissa pohditaan parhaillaan, kuinka rahat riittävät, miten eurolla saataisiin enemmän terveyttä sekä miten vaikuttaa henkilöstön kuormitukseen ja hyvinvointiin? Vaikuttavuutta onkin syytä tutkia ja antaa sen tuottaman datan eli tiedon ohjata palvelujen tuottamisen laatua. Samoin olisi syytä kiinnittää huomiota ”kissanhännänvetoon” ja valtataisteluun mitä päihderiippuvaisten hoitoon, kuntoutukseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyy. Tällä hetkellä Suomessa kiistellään erityisesti siitä mille sektorille ja mihin viitekehykseen päihderiippuvaisten hoito ja kuntoutus kuuluisi, lääketieteen, sosiaalialan vai mielenterveyspuolen? Jos vaikuttavuutta halutaan saada niin ei yksistään mihinkään näistä. Päihderiippuvuuden hoidossa ja kuntoutuksessa saadaan tuloksellisuutta, kun sen hoidossa käytetään oman erikoisalojen ammatillisia osaajia ja holistisia sekä päihteettömyyteen tähtääviä hoitofilosofioita, moniammatillisuutta ja vertaistyötäkin osana ihmisten toipumisprosessia.
Lisätietoja:
Mika Arramies, email: mika.arramies@tuni.fi p. +358 44 256 3400,
Mika Arramies on tutkinut vuodesta 2001 päihderiippuvuus-sairauksien etiologiaa ja mekanismeja, kehittänyt riippuvuussairauksien hoitoon toimivia metodiikkoja sekä modernin, holistisen päihderiippuvuuden sairauskäsityksen, joka löytyy viidellä eri kielellä ja 2,5 tunnin digiluentona täältä: www.avominne.fi/riippuvuushoidot/paihderiippuvuus/ . Arramies on myös tehnyt aiheesta tietokirjan Viimeinen pisara, Toipumisen avaimet -Tietoa alkoholismista ja läheisriippuvuudesta (Arramies, M. & Hakkarainen, T. 2013. Avominne kustannus. Helsinki) missä yhdistettiin Avominne klinikoiden potilaiden sekä heidän läheistensä kokemuksia laaja-alaiseen holistiseen tietoon ja tieteeseen. https://www.avominne.fi/mika-arramies/
Lähteet:
Arramies, M. 2021. Riippuvuudet hallitsevat elämäämme. Fuengirola.fi -lehden blogi 12/ 2021. Viitattu 31.3.2022. https://fuengirola.fi/2021/22/11/riippuvuudet-hallitsevat-elamaamme/
Itä-Suomen yliopisto, 2020. Päihdepalvelut tuovat säästöjä alkoholiongelmaisten hoitoon. Verkkosivu. Viitattu 28.3.2022. https://www.uef.fi/fi/artikkeli/paihdepalvelut-tuovat-saastoja-alkoholiongelmaisten-hoitoon
Keso, L. & Salaspuro, M. 9/1990. Inpatient Treatment of Employed Alcoholics: A Randomized Clinical Trial on Hazelden-Type and Traditional Treatment. Researchgate.net. Viitattu 28.3.2022. https://www.researchgate.net/publication/20935348_Inpatient_Treatment_of_Employed_Alcoholics_A_Randomized_Clinical_Trial_on_Hazelden-Type_and_Traditional_Treatment
Lehtinen, A-M. Outreach-toiminta: Tehohoidon jälkeistä seurantaa vuodeosastoilla. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Tampereen yliopisto. Lääketieteen laitos. Tammikuu 2011. Viitattu 31.3.2022 https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/76657/gradu05128.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Mavrodiev, E. & Purujoki, T. 2017. Potilaiden tyytyväisyys hoitoon Tampereen Avominnessä. Sairaanhoitajakoulutus. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. PDF-dokumentti. Viitattu 28.3.2022. https://www.avominne.fi/wp-content/uploads/2018/06/Mavrodiev_Emilia_Purujoki_Tiia.pdf
MTV-Uutiset. Alkoholin haittakulut kattaisivat koko kestävyysvajeen. Verkkoartikkeli 14.3.2014. Viitattu 28.3.2022. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/alkoholin-haittakustannukset-kattaisivat-koko-kestavyysvajeen/3102644
Stockwell, T. Puheenvuoro – Tim Stockwell: Vaiettu pandemia. Ehyt ry -blogi 24.2.2022.Viitattu 28.3.2022. https://ehyt.fi/uutishuone/blogit/puheenvuoro-tim-stockwell-vaiettu-pandemia/?utm_campaign=unspecified&utm_content=unspecified&utm_medium=email&utm_source=apsis-anp-3