Tulokset ja kokemukset
Potilaiden tyytyväisyys hoitoon Tampereen Avominnessä
Hoitotulosmittaus tehtiin kaikille Tampereen toimipisteessä hoidon käyneille potilaille. Hoitotulosmittaus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka oli laadittu Avominnelle ja ollut käytössä jo kertaalleen aiemmin. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. Kyselylomakkeen viisi suljettua kysymystä käsiteltiin kvantitatiivisin menetelmin ja lomakkeen kolme avointa kysymystä analysoitiin kvalitatiivisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Lue lisää Tampereen Ammattikorkeakoulun (TAMK) sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoiden Emilia Mavrodievien ja Tiia Purujoen opinnäytetyöstä:
Potilaiden tyytyväisyys hoitoon Tampereen Avominnessä vuosina 2005-2017 (PDF)
%
Raittiina pysyneet potilaat
%
Hoidonkäyneistä koki elämänlaatunsa parantuneen
PURA-hanke
PURA – toiminnasta työkyky -kehittämishanke toimi vuosina 2014–2017 Sytyke-Centren/Hengitysliitto ry:n, KELAN, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, Avominne klinikan ja Kuntoutussäätiön yhteistyönä. Hankkeen PURA-nimi muodostuu sanoista ”putoaville ratkaisuja”. Hankkeessa kehitettiin ja järjestettiin PURA-valmennusta alle 29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea ammattiin opiskelussa tai työelämään pääsyssä. Valmennukseen osallistuneilla nuorilla oli mielenterveyden pulmia, päihteiden käyttö haittasi ammatillisten suunnitelmien etenemistä tai nuoren elämäntilanne oli muuten haastava. Valmennuksen tavoitteena oli edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutumista, työelämävalmiuksien parantumista ja työelämään sijoittumista.
Vertaistuen merkitys Avominnen Minnesota-mallisessa hoidossa
Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää vertaistuen merkitystä Avominnen Minnesota-mallisessa päihdehoidossa. Opinnäytetyössä keskityttiin erityisesti Avominnen päihdehoitoon hakeutumisen syihin, asiakkaiden kokemuksiin vertaistuen merkityksestä ja vertaistuen merkityksestä päihteettömyyteen.
Lähteenä on käytetty päihderiippuvuutta, vertaistukea ja Avominnen Minnesota-mallista hoitoa käsitteleviä aineistoja.
Lillstrang Tiia
Mäkelä Katja
Opinnäytetyö 2018 (Lapin AMK)
Minnesota-mallinen päihdekuntoutus Avominne-klinikalla:
Asiakkaiden kokemuksia elämänlaadun muuttumisesta raitistumisen myötä
Alkoholismi aiheuttaa monenlaisia haittavaikutuksia kaikilla elämänalueilla ja vaikuttaa yksilön elämänlaatuun. Raitistumiseen on tarjolla erilaisia hoitomuotoja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Avominne-päihdekuntoutuksen käyneiden ja raitistuneiden kokemuksia elämänlaadun muuttumisesta sekä tarkastella asioita, jotka auttoivat heitä raitistumaan. Opinnäytetyö toteutettiin työelämäyhteistyössä Avominne Oy:n kanssa.
Opinnäytetyö rajattiin koskemaan vain alkoholista riippuvaisia. Työssä avataan alkoholiriippuvuutta kokonaisvaltaisesti sekä tarkastellaan 12 askeleen Minnesota-hoito-ohjelmaa ja sen soveltamista Avominne-päihdekuntoutuksessa. Tarkastelussa on myös elämänlaatu käsitteenä kaikkine ulottuvuuksineen. Työn tavoitteena oli lisätä tietoutta Avominne-kuntoutuksesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jonka avulla saatiin Avominne-päihdekuntoutuksessa olleiden raitistuneiden oma ääni kuuluviin elämänlaadun muuttumisesta ja asioista, jotka siihen vaikuttivat. Haastateltavat etsittiin yhteistyössä Avominne Oy:n ja yrittäjä Mika Arramiehen kanssa, ja haastattelut toteutettiin etäyhteydellä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluaineisto käsiteltiin luottamuksellisesti ja anonymiteetti varmistettiin poistamalla tunnistetiedot opinnäytetyöstä. Aineisto hävitetään asianmukaisesti opinnäytetyön valmistuttua.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että toipuminen alkoholiriippuvuudesta ei tarkoita vain juomisen lopettamista, vaan vaatii kokonaisvaltaista ja pitkäaikaista hoitoa ja kuntoutusta. Tulokset osoittavat, että jokainen toipumisprosessi on ainutlaatuinen ja toipumiseen tarvitaan ammatti- ja vertaistukea, jatkohoitoa sekä sitoutumista hoitoon ja muutokseen. Alkoholiriippuvuuden sairauskäsityksellä on iso merkitys toipumisen alkamiselle. Haastateltavien elämänlaatu oli parantunut heidän raitistuttuaan, vaikka kaikille haastatelluille elämänlaadun muuttuminen ei hahmottunut suoraviivaisesti. Tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja raitistumiseen vaikuttavista tekijöistä.
Opnnäytetyöstä poimittuja Avominne-hoidon käyneiden kokemuksia sitaatein
”Olin jo niin pohjalla, että halusin kuolla. Yritin viimeisen kahden kuukauden aikana hankkia niin paljon lääkkeitä ja juoda viinaa, että en heräisi enää seuraavana päivänä. Itkin ja join enkä tiennyt miksi mun pitää juoda.”
”Totesin ettei tämä juominen ole enää hallinnassa. Olin tosi väsynyt ja tuntui, että en enää pystynyt vastaamaan arjen haasteisiin.”
Haastatteluista nousi esiin tilanteita, joissa puoliso, perheenjäsenet tai ystävät asettivat selkeän ehdon: hoitoon tai suhde päättyy.
Eräs haastateltava kuvasi asiaa näin:
”Olin selkä seinää vasten, kun puoliso sanoi, että mun pitää muuttaa tästä yhteisestä kodista pois. Jos haluan takaisin, niin mun pitää mennä johonkin hoitoon.”
Erään toisen haastateltavan kokemus:
”Työnantajani sanoi, että olen nyt soittanut Avominneen ja sulla on kaksi vaihtoehtoa: lähdet huomenna hoitoon tai sitten me ei nähdä enää ikinä.”
Yksi haastateltavista kertoi, kuinka perheen ja läheisten lopullinen selän kääntäminen toimi käännekohtana:
”Aina sanonkin, että mun läheiset teki tärkeimmän teon, kun ne käänsi mulle vihdoinkin selkänsä.”
Haastatteluissa nousi esiin, että hoitoon hakeutuminen koettiin vaivattomaksi verrattuna esimerkiksi kunnallisiin päihdehoitopalveluihin:
”Muistin nähneeni Avominnestä jotain ja olin katsonut videonkin. Mietin, että se voisi sopia mulle ja, että ei se mitään maksa, jos lähden kokeilemaan. Soitin Avominneen ja siitä se prosessi sitten lähti käyntiin.”
Jotkut haastateltavat hakivat hoitoon omakustanteisesti, mikä mahdollisti nopean pääsyn hoitoon ja toisaalta myös motivoi hoitoon:
”Avominnen hoitomaksu oli oikein hyvä asia, sillä se motivoi minua raitistumaan eikä jättänyt minulle minkäänlaista vaihtoehtoa puntaroida sitä itse. Alussa menin Avominneen selvästi perheen säilyttämisen vuoksi, mutta hirveän nopeasti se muuttui omaksi motivaatioksi ja haluksi raitistua.”
Ohjaajien ammattitaidolla ja vertaistuella oli suuri merkitys heti hoidon alussa. Erityisesti se, että ohjaajina toimi kokemusasiantuntijoita – ihmisiä, jotka olivat itse käyneet läpi saman prosessin, herätti luottamusta ja antoi toivoa:
”Se onkin se ihme, että kun me menin Avominnen ovista sisään skeptisenä ja ajattelin, että neljä viikkoa makoilen täällä ja suoritan kurssin, niin sitten jos perhe on taas vähän tyytyväisempi. Sitten jotenkin siellä oli ne muut ihmiset. Toiset oli ollut vuosia raittiina, toiset oli tullut samana päivänä kuin minä ja toiset oli ollut pari viikkoa sitten. Me puhuttiin yhtäkkiä samaa kieltä.
En ollutkaan enää se yhteiskunnan loinen, jota koko suku halveksuu. Perhe ja kaverit on jättäny, mutta siellä ihmiset välitti musta. Illalla oli vielä kokemusasiantuntija Mika Arramiehen infotilaisuus ja olin ihan niinku halolla päähän lyöty, kun mulle ensimmäistä kertaa sanottiin, että mulla on sairaus.”
Ohjelma auttoi haastateltavia ymmärtämään riippuvuuden mekanismeja ja antoi konkreettisia keinoja raittiuden ylläpitämiseen. Erityisesti haastateltavat kokivat, että ryhmäkeskustelut ja vertaistuki olivat korvaamattomia raitistumisen kannalta:
Eräs haastateltava sanoitti näin:
”Toivo alkoi heräämään ja siis ilman sitä ei olisi raittiutta. Toipumiseen tarvitsee vertaistukea, ihmistä, joka puhuu samaa kieltä kuin sinä ja joka on kokenut saman kuin sinä.”
Toinen haastateltavista kuvaili tilannettaan näin:
”Me ihan oikeasti itketään ja pyydetään apua. Ei me haluttaisi juoda. Ei me haluttaisi menettää meidän perheitä ja työpaikkoja, mutta kun ei meillä ole mitään keinoa… Sä tarvitset niinku oikean avun, oikean ohjauksen, vertaistukea.”
Myös itsetutkiskelu nousi esiin tärkeänä muutosta tukevana menetelmänä. Oman tilanteen ja menneisyyden reflektointi antoi mahdollisuuden käsitellä aiempia kokemuksia ja ymmärtää riippuvuuden vaikutuksia omaan elämään. Haastateltavat kokivat, että Avominnessä saatu tuki ja ohjaus auttoivat käsittelemään myös niitä tunteita ja tapahtumia, jotka olivat aiemmin sysätty syrjään. Näin yksi haastateltavista kertoi ajatuksistaan:
”Avominnen, ohjaajat ja ennen kaikkea vertaistuki ja toipumiskeskeinen ohjelma on ollut keskeisessä asemassa raitistumiseeni enkä usko, että olisin tässä ilman tätä kokemusta. Itsetutkiskelu on tie raittiuteen ja siihen saa Avominnen kaltaisessa päihdekuntoutuksessa aika kivuliaankin, oman historian ja elinkaaren kautta avautuvat näkemyksen omasta psykologisesta tilasta. Sitä yritin aiemmin hakea psykoterapiasta, mutta ilman tuloksia, koska terapeutilla ei ollut riittävää ymmärrystä päihderiippuvuuksista.”
Ohjaajien läsnäolo ja säännöllinen toiminta loivat haastateltavalle turvallisen ympäristön, jossa raitistuminen oli mahdollista. Hän koki Avominnen 12 askeleen hoidon merkitykselliseksi erityisesti sen tarjoaman säännöllisen rakenteen ja ohjaajien tuen vuoksi, mikä auttoi häntä sitoutumaan muutokseen:
”Pidän Avominnen 12 askeleen hoitoa äärettömän tärkeänä omassa toipumisprosessissani, erityisesti säännöllisyyden ja ohjaajien läsnäolon osalta. Keskeinen ero Avominnen ja kunnallisen päihdehoidon välillä on haastateltavien mukaan sairauskäsityksessä.”
Kolme haastateltavista kertoi kokevansa, että kunnallisessa päihdehoidossa painotettiin alkoholin käytön vähentämistä eli kohtuukäyttöä sen sijaan, että riippuvuus nähtäisiin sairautena, jonka ainoa ratkaisu on täysraittius.
Läheiskohtaamiset tarjosivat mahdollisuuden käsitellä perhesuhteisiin liittyviä haasteita, ja lisäsivät sekä ymmärrystä, että tukea toipumiselle, josta haastateltava kertoi oman kokemuksensa:
”Perhe oli 100 % mukana, vaikka puoliso olikin jo ollut lähdössä. Avominne toimii konseptina loistavasti juuri sen vuoksi, että siellä otetaan perheenjäsenetkin mukaan. Puoliso, isovanhemmat ja lapsi sai hoitoa ja tiedämme, että pääsemme milloin vaan juttelemaan ohjaajan kanssa, jos tarvetta ilmenee. Puoliso myös raitistui oman prosessini ohella.”
Yksi haastateltava kertoi nukkuvansa raitistuttuaan yönsä ja, että sillä on merkitystä kaikkeen, kuten hiuksiin, ihoon, suoliston toimintaan ja hormoneihin. Hän kertoi, ettei hän ole enää kipeänäkään ikinä. Kahdella haastateltavista oli ollut selkeää unettomuutta. Toinen kertoi, että oli nukkunut vain joitain tunteja yössä vielä juodessaan. Unettomuus oli parantunut hänen raitistuttuaan:
”Mä olin varmaan 10 vuotta lähes uneton eli nukuin keskimääräisesti neljä tuntia yössä ja luulin, että sekin on joku tällainen mulle ominainen ja välttämätön paha, että mulla vaan ei unen tarve olisi enempää kuin neljä tuntia.”
Yksi haastateltavista kertoi juomisensa menneen niin pahaksi, ettei hän vieroitusoireiltaan päässyt edes töistä kotiin asti oksentamatta. Hänen oli juotava puoli litraa viiniä heti kotiin palattuaan.
Avominne-klinikan Lahden toimipisteen kuntoutuksen arviointia CORE-OM-mittarilla toteutettuna
Tämä tutkimus tehtiin työelämälähtöisenä opinnäytetyönä, jonka tilaajana oli yksityinen palveluntuottaja Avominne Oy. Yrityksen toiminnan keskiössä on tuottaa valtakunnallisesti julkisen sektorin rinnalla avohoitoa päihderiippuvaisille sekä heidän läheisilleen. Avominnen Lahden toimipisteenhoitomalli soveltaa Minnesota-mallia käytännönläheisenä avohoitona. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli mittaamisen ja arvioinnin kautta kehittää sekä tehostaa yksikön tarjoamaa päihdekuntoutusta.
Päihdekuntoutuksen vaikuttavuuden arviointia voidaan mitata eri tavoin ja eri aikajänteillä. Tutkimus toteutettiin psykiatrian kentässä tunnetulla CORE-OM-mittarilla. Käytännössä mittari on selkeä ja helposti ymmärrettävä itsearviointilomake, jolla potilas arvioi vointiaan 34 eri väittämän kautta.
Hakasaari, Katja
Opinnäytetyö 2022
Sosiaalisten suhteiden merkitys ja vertaisuuden voima: Helsingin Avominne klinikalla riippuvuushoidossa olleiden kokemuksia
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Avominnen Helsingin klinikalla vuosina 2016–2021 olleiden potilaiden kokemuksia hoidosta sekä tuottaa tietoa raittiuden ylläpitämisestä ja vaikutuksista koettuun elämänlaatuun. Työssämme teoreettisen viitekehyksen muodostavat hyvinvoinnin sosiaaliset ulottuvuudet: sosiaaliset suhteet ja niistä saatava tuki sekä vertaisuus ja vertaistuki. Opinnäytetyö toteutettiin pääsääntöisesti laadullisena tutkimuksena, ja tutkimusmenetelmänä oli lomakekysely.
Aineiston kerääminen aloitettiin lähettämällä kirjeitse 131:lle Avominnen asiakkaalle osallistumiskutsu sähköiseen kyselyyn, joka sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä.
Opioidiriippuvaisen toipuminen päihteiden käytöstä ilman korvaushoitoa – hoitajien näkökulmasta
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia toimintoja hoitajilla on opioidiriippuvaisen toipumisen tukemisessa ja minkälaisia etuja lääkkeettömässä hoitomuodossa on opioidiriippuvaisille. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus.
Tutkimusaineiston (N=5) perusteella voidaan todeta, että asiakkaat hyötyvät Minnesota-mallisesta hoidosta, hoitajien omasta toipumiskokemuksesta ja vertaistuesta. Tulokset todistavat, että hoitajien omalla toipumiskokemuksella pystytään asettumaan opioidiriippuvaisen kanssa samalle tasolle ja ymmärtämään hänen tilassaan tapahtuvia muutoksia. Vertaistuella ja muiden toipujien tarinoiden kuulemisella on erityisen tärkeä motivoiva tekijä. Ratkaisevana tekijänä raittiuden saavuttaneilla oli oman päihdehistorian käsitteleminen sekä päihteiden takana olevan syyn ymmärtäminen. Hoitojakso on auttanut ihmisiä raitistumaan.
Parkkinen, Tarja
Opinnäytetyö 2023
SUKUPOLVIEN SILLAT JA KASVAMISEN KARIKOT − vanhemmat, lapset ja alkoholi
THL 11/2016 julkaistu tutkimus, jossa on haastateltu myös avominneläisiä päihderiippuvuudesta toipuneita alkoholisteja sekä heidän lapsiaan.
”Lastenrahaston säätiö (ITLA) käynnisti tutkimus- ja vaikuttamisohjelman,
jonka osana on toteutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa
ja Alkon tuella tutkimushanke ”Sata lasissa – varttuminen suomalaisessa
alkoholikulttuurissa”. Tämä kirja on yksi hankkeen tuotos. Kirja tarkastelee
suomalaisuuden, alkoholin ja vanhemmuuden suhteita yhteyksineen
ja ongelmineen ja antaa eväitä suunnata tulevaisuuden toimenpiteitä seuraavana vuosisatana tai ainakin vuosikymmenenä.”
Päihteiden merkitys naisten elämässä elämäntarinoiden kautta nähtynä
Tutkimusta varten kerättiin Avominnen päihdekuntoutuksessa olevien naisten itsensä kirjoittamia tarinoita alkoholin osuudesta heidän elämässään aina lapsuudesta tähän päivään saakka. Samalla heitä pyydettiin kirjoittamaan siitä, kuinka he toivoisivat tarinansa tulevaisuudessa jatkuvan. Työelämän yhteistyötahona toimi Avominnen Tampereen päihdekuntoutusyksikkö, jonka kautta tutkimukseen osallistuneet naiset löydettiin.
Opinnäytetyö 2014 (TAMK)
Ratkaisuna raittius -tutkielma
Lopputyö näkökulmina käytetään Avominnen sairauskäsitystä, joka perustuu biologiseen ihmiskäsitykseen. Vertailunäkökulmana aiheeseen käytetään ratkaisukeskeisen lähestymistavan periaatteita. Ratkaisukeskeisen näkökulman toteutumista päihdehoitotyössä lähestytään Insoo Kim Berg ym. kirjoittaman: Ihmeitä tapahtuu -kirjassa esitettyjen ratkaisukeskeisten periaatteiden pohjalta.
Kristiina Ruotsalainen
Lopputyö 2011, psykoterapian valmiudet
Kyselytutkimus
Tutkitutimme hoitotuloksemme marraskuussa 2007. Tutkimuksen toteutti kirjekyselynä yksityinen ja puolueeton yritystutkimustoimisto Focus Master Oy ja se lähetettiin kaikille hoitoon kirjautuneille potilaille. Kyselylomakkeisiin vastattiin anonyymisti.
Avominnessä oli toteutettu potilastoimintaa kyselyn ajankohtaan mennessä hieman yli kaksi vuotta. Tuloksien lisäksi koimme tärkeäksi saada kartoitettua ihmisten kokemuksia hoidosta. Kokemukset, elämälaadun muutos ja raitistumisprosentit ovat tärkeimmät mittarit joilla voimme tutkia yrityksemme toiminnan laatua. Vastausprosentti tutkimukseen oli 67%. Niistä potilaista, joiden hoidon aloittamisesta oli kulunut aikaa 12kk – 26kk oli raittiina 75%. Kun hoidon aloittamisesta oli kulunut aikaa 6kk – 12kk oli ilman retkahdusta selvinnyt 88% potilaista.
Edellä mainitut tulokset ovat avohoidossa maailmanluokan tuloksia, mutta selvää on myös se, että vastaamattomien joukossa on varmasti suuri osa retkahduksen kokeneita. Tulokset ovat silti erittäin hyviä, vaikka kaikki vastaamattomat olisivat retkahtaneet sillä perinteisessä suomalaisessa päihdehuollossa vuoden raittiuden saavuttaa monasti vain kaksi sadasta eli 2%. Avominnen aloittaessa toimintaansa v. 2005 oli hoitotulostavoitteemme n. 20% vuoden raittiudella mitattuna, joka sekin olisi ollut hyvä avohoitotulos. Aikoinaan asetettu tavoite on siis ylittynyt reilusti ja jatkossakin tulemme tekemään parhaamme, että teemme hyvää hoitotulosta ja vielä hyvillä mielin. Pyrimme tekemään uudet vaikuttavuusmittaukset vuonna 2016.
Otteita potilaiden vastauksista, kun heiltä kysyttiin millaisia kokemuksia heillä on hoidosta
”On ollut pelkästään hyviä kokemuksia. On hyvä, kun saa puhua asiat, jotka mieltä painaa. Saan jatkuvasti tietoa sairaudesta ja huomaan, että jokaisella on jotakuinkin samanlainen juovan ajan historia.”
”Tieto auttoi ymmärtämään mitä alkoholismi on ja mihin se johtaa, jos juomista ei lopeta.”
”Hoito on järjestelmällistä, kannustavaa ja tietoa antavaa”
”Avominne on ollut minulle sama asia kuin viimeinen oljenkorsi hukkuvalle. Jo hoitokeskustelu oli suuri helpotus. Hoitajan rautainen ammattitaito ja psykologinen osaaminen takaavat positiiviset tulokset.”
”Kokemukset pelkästään hyviä. Jos joskus tuntui tylsältä lähteä jatkohoitoon niin aina pois lähtiessä oli tosi hyvä mieli. Omat jutut ja touhut hävetti, mutten silti tuntenut itseäni huonoksi ihmiseksi, koska ymmärsin olevani sairas.”
”Paras mahdollinen hoito, en vaan ollut valmis vielä!”
”Kokemukset pelkästään hyviä. Muihin hoitomenetelmiin verrattuna mullistava.”
”Minun kokemukseni hoidosta ovat hyviä. Minulle opetettiin ohjelma yksinkertaisesti ja tuetusti askel kerrallaan. Tärkeätä oli myös läheisten mukaan otto.”
”Hoito etenee hyvässä järjestyksessä, huonoja kokemuksia ei ole.”
”Heti hoidon alettua pääsin eroon ahdistuksesta, joka oli mahtava asia. Loistava terapeutti joka ei kaunistele asioita ja antaa mahtavat avaimet toipumiseen. Hoidon intensiivisyys alussa oli tärkeätä.”
”Minulle oli tärkeää aistia, että terapeutti tietää omakohtaisesti mistä puhuu ja osaa analysoida alkoholismin osuvasti ja yksilökohtaisesti.”
”Terapeutti panetui asiaan koko sydämellään ja vaati myös meiltä täydellistä sitoutumista. Terapeutin pitää olla juuri sellainen; ehdoton, mutta myös tukea antava. Asiat puhutaan niiden oikeilla nimillä, ei hyssytellä eikä voivotella ja kaikista asioista voi avoimesti jutella.”
”Erittäin hyvät kokemukset. Olen saanut elämäni takaisin. Pystyn suunnittelemaan tulevaisuuttani ilman pelkoa. Vaikeina hetkinä osaan suhtautua asiaan tyyneydellä ja tiedän mitä pitää tehdä.”
Otteita vastauksista kysymykseen elämänlaadun muutoksesta hoidon jälkeen
”Elän nykyään rehellistä ja avointa elämää. Kulissit on kaadettu ja näytelmät näytelty.”
”Minulla on toimintamalleja ongelmatilanteisiin ja työkaluja arjen sujumiseen, elän päivän kerrallaan rauhallista elämää tyynenä.”
”Elämänlaatu on kohentunut. Minulla ei ole vaan korkki kiinni vaan olen raitistunut myös tunne-elämältäni.”
”Läsnäolo elämässä ja mielenkiinto ympärillä olevia asioita kohtaan on palannut”
”Katkeruus ja viha ovat vaihtuneet kiitollisuuteen, arvostan itseäni ja muita ihmisiä”
”Elämä muuttunut täysin. Elämänhallinta omissa käsissä.”
”Elämä muuttunut täysin! Ei enää krapuloita/ morkkiksia, ei ahdistusta. Pystyn nauttimaan elämästä täysillä niin vapaa-aikana kuin töissäkin.”
”Tiedostan nyt paremmin sairauteni vakavuuden.”
”On ollut pelkästään hyviä kokemuksia. On hyvä, kun saa puhua asiat, jotka mieltä painaa. Saan jatkuvasti tietoa sairaudesta ja huomaan, että jokaisella on jotakuinkin samanlainen juovan ajan historia.”
”Elämä alkaa tuntua ihanalta”
”Olen ollut energisempi, keskittymiskyky on ollut parempi ja olen kiinnostuneempi kanssaihmisten asioista.”
”Olen saanut lisää itsevarmuutta, ymmärrän, että elämä ilman viinaa on ainoa oikea ratkaisu. Tuskin olisin muualla saanut elämääni tolpilleen. Minun ei tarvitse enää hävetä itseäni ja tekemisiäni perheen tai kavereiden edessä eikä minun tarvitse enää valehdella. Elän päivän kerrallaan kokien kaikki elämän vaikeudet ja hienoudet ”raakana”. Se tunne on monta kertaa parempi kuin hiippaileminen pää sekaisin.”
”Elämäni muuttui täydellisesti kaikin puolin ja nyt elämä on elämisen arvoista!”
”Muuttunut täysin. Ei tarvitse miettiä onko viinaa, voiko lähteä autolla, ei krapulaa, saa aikaiseksi ja nauttii olosta = elämästä. Paras juttu koulun loppumisen jälkeen.”
”Elämänlaatu on parantunut merkittävästi”
”Pelko on pois. Ei tarvitse koko ajan miettiä mitä on tullut puhuttua kellekkin. Kotona perheessä ollaan nykyään läsnä, ei henkisesti erillään.”
”Päänsärky on kadonnut, heh heh! Elämä on ihanaa. Itsetunto on palautunut, ei pelkoa, ei stressiä, hyvä ja helpottunut olo. Itsevarmuus, luottamus omaan itseen palautunut ja läheisten kanssa hyvät välit.”
”Rauhallisuutta on tullut ja hengellisyys astunut elämään. Nautin jokaisesta hetkestä ja jatkan itseni hoitamista. Lapset ovat tulleet lähemmäksi.”